Läsnäolon Voima

Sain mukavan viestin "Hetkismi"-blogin lukijalta. Hän on kiinnostunut Eckhart Tollen "Läsnäolon voima"-teoksesta ja sanoi alkavansa lukemaan sitä. Hienoa, tämä oli todella hyvä uutinen!

Maailma muuttuu, ego murenee ja  elämäntilanne fokusoituu tämänhetkisyyden kautta. Tämä on yksinkertaista, kun vain noudattaa kirjan opasviittoja. Minulla kirja toimi oppaana, miksei siis myös muilla? Meitä, jotka ovat Tollen tekstin kautta saavuttaneet uutta tietoisuutta, on jo tuhansia eri foorumeilla.

Kauneus ja hyvyys astuvat elämään ja sitä kautta tulet tietoiseksi sellaisesta voimasta joka asuu hijaisuudessa ja astuu sieltä esiin. Se on jumallallisen yhteyden löytymistä omasta syvimmästä itsestäsi, ja sitä ei tarvitse pureskella, se pureskelee sinut - itse elämä astuu esiin olemisen ilon muodossa.

Muutokseen oman elämäntilanteen suhteen pitää kuitenkin valmistautua, sillä ymmärrys ja oivallus kaikesta astuu olemukseen hetki hetkeltä. Ulkoisesti käytös muuttuu, kaikkea tekemistä ja olemista ohjaa Rakkaudellinen pyhyys. Tätä ei kuitenkaan ulkopuoliset ymmärrä, vaan se voidaan tulkita mielisairaaksi. Paradoksina asia on kuitenkin aivan toisinpäin, sillä mielisairautta on ego ja sen kautta kaikki onnettomuudet ja kärsimys mitä ihmisen henkilökohtaisessa maailmassa on. Heijastuksena tästä on paljon tiedostamattomuutta joka ilmenee  luonnon tuhoamisena ja sotina, ollaan ilkeitä toinen toisilleen. Ei arvosteta elämää, joka on kaikissa aivan sama kuin sinussa.

Mitä aito Rakkaus sitten on? "Agapee", kenties se antaa hieman kuvaa mitä se on. Mutta, se ei ole sitä, mitä ajattelun kautta on kirjoitettu ja jota ajattelun kautta dualistisesti määritellään. Rakkaus nousee hiljaisuudesta, mielettömyydestä. Mieli on hiljaa, se ei ole egon käytössä vaan sielun työkaluna. Rakkaudella ei ole vastakohtaa, se on kaikki ja siihen sisältyy kaikki.

Rakkauden "aseet" ovat moninaiset: musiikki, runous, kuvataide, aito huolenpito (ei tulevaisuuteen suuntautuva huolehtiminen), järjestys ja toisaalta epäjärjestys, kauneus, jalous, kovuus, pehmeys, huumori, ilo, sileys, rosoisuus, antautuminen, vastarinnattomuus, kiintymättömyys, tuomitsemattomuus, hyvyys...kaikesta löytyy Rakkautta. Kauneus laskeutuu kaikkeen ja kaiken ylle, sinua ymmärtämättömätkin ovat Rakkautesi kohteena. He eivät ymmärrä, koska he eivät tiedä läsnäolosta ja sen voimasta joka vie olemisen iloon. Velvollisuutesi tai ilosi on kylvää uutta tietoisuutta Rakkaudesta maailmaan, jotta ihmisillä olisi valinnan vapaus. Pelkoa, vihaa, surua ei enää ole. Tulet tietoiseksi kuolemattomuudesta, koska elämän luonne on ikuinen.

Ilon kyyneliä, siitä että Rakkaus on moninainen ja kuitenkin vain yksi. Minä olen sinä, sinä olet minä. Me olemme kummatkin syvimmän itsemme kautta miniä. Ja pientä ihmisen pitää olla, mitä pienemmäksi tulemme sitä lähempänä olemme omaa olemustamme jota elämäksi kutsutaan. Se näyttää meille tien, totuuden ja olemuksemme täyttyy Rakkaudesta. Kristus-tila on läsnäolon tila, henkilöinä olemme vain nimiä ja kuoria. Sydäntietoisuutemme sykkii aitoa kaipuuta kohti alkuperäistä olemustamme, jonka kautta voimme muuttaa oman ja kanssaihmisten maailman paratiisiksi. Paratiisiksi, joka on tämä maailma. Kyseessä on yhdistyminen, yhdeksi tuleminen.