Lentopostia

Eräs ystäväni lähetti minulle lentopostia, jonka nyt laitan tänne Iloksi kaikille lukijoille.

ENKELIN SIIVIN

Unessa, yöllä luokseni tuli Enkeli sanoen: "Saat siipeni minulta lainaksi, kun takaisin tuot ne aamuksi - kas sinuun nämä jo liitin."

En hämmästynyt enkä säikähtänyt, vaan vastaanotin ja kiitin, sillä olinhan unelmoinut niistä ikäni - oli ollut se harras toiveeni, että pääsisin lentämään kerran.

Nyt siivillä Enkelin lensin, kohti lapsuuden maisemia ensin. Oli siivissä voimaa ja kantavuutta, keveyttä, sekä ponnekuutta, joten liitelin joutuisasti, ristiin rastiin - aamuun asti! Tulin paljon täten katselleeksi - suviyöstä yöttömästä nauttineeksi, kun sitten palasin takaisin - luokse odottavan Enkelin, niin silloin heräsin, olin yksin - hurmioituneena ihmetyksin - siipiä vailla - torsona nyt, en ollut lainkaan väsynyt, vaan lennostani kaiken muistin - epäillen päätäni puistin. Olinko todella saanut lentää?

Nyt muistoissani saan paljon huvia, kun katsella voin omia ilmakuvia!