Päivä on kuin ihana ikuisuus. Vuosi, vuosikymmenet, vuosisadat ja tuhannet, samaa ikuista hetkeä täynnä on ne vain. Miten aikaan sen sainkaan, miten aika jättänyt minut on? Olen, minä, ihmeellinen.
Mitä sitten, jos seitit minua koristaa. Seitit voi pyyhkiä pois, jos sitten illuusio energisempi ois. Mitä sitten, jos unta en kaipaa. Herännyt kun on, ei halua nukkua lainkaan. Mitä sitten, jos elämäntilanne naurattaa. Se on vain ajanharhaa, ei sinne voi kasvattaa ruusutarhaa.
Kummut hautausmaiden, ei ne vastaa, ei. Hiljaistako siellä on, vai kertooko se ajasta ja sen olemuksesta. Kiireestä nukkua pois? Kummut kerrostuvat; multaa, luita ja kukkiakin ne kasvaa. Elämä on aivan uskomaton, siksi kun se on. Kuolemaa ken kaipaa, kun elämä on.
Aivan kuin tuulet kertoa voisi, on aivan eri olla näin kuin toisin. Toisin olen ollut, kahleissa menneessä ja tulevassa, nykyisyyden pyöveleissä. Kiire kantapäässä, ajatusten vietävissä. Aivan kuin olisin ollut ikijäässä, etsien kesää säässä kuin säässä. Tässä hetkessä on kaikki, kaikki mitä tarvitsee ihminen, ollakseen - olemisestaan iloinen.
Missä on suru, viha ja pelko? Ne kuolee pois, kun oivaltaa ettei kuolemaa ois. Ikuinen elämä, se se on joka saa aikaan, Rakkauden taikaa.
Mitä sitten, jos seitit minua koristaa. Seitit voi pyyhkiä pois, jos sitten illuusio energisempi ois. Mitä sitten, jos unta en kaipaa. Herännyt kun on, ei halua nukkua lainkaan. Mitä sitten, jos elämäntilanne naurattaa. Se on vain ajanharhaa, ei sinne voi kasvattaa ruusutarhaa.
Kummut hautausmaiden, ei ne vastaa, ei. Hiljaistako siellä on, vai kertooko se ajasta ja sen olemuksesta. Kiireestä nukkua pois? Kummut kerrostuvat; multaa, luita ja kukkiakin ne kasvaa. Elämä on aivan uskomaton, siksi kun se on. Kuolemaa ken kaipaa, kun elämä on.
Aivan kuin tuulet kertoa voisi, on aivan eri olla näin kuin toisin. Toisin olen ollut, kahleissa menneessä ja tulevassa, nykyisyyden pyöveleissä. Kiire kantapäässä, ajatusten vietävissä. Aivan kuin olisin ollut ikijäässä, etsien kesää säässä kuin säässä. Tässä hetkessä on kaikki, kaikki mitä tarvitsee ihminen, ollakseen - olemisestaan iloinen.
Missä on suru, viha ja pelko? Ne kuolee pois, kun oivaltaa ettei kuolemaa ois. Ikuinen elämä, se se on joka saa aikaan, Rakkauden taikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti