lauantai 11. joulukuuta 2010

Jääkaappi

Jääkaapissa on valo, mitä muuta tarvitset?

Iloa silmästä silmään

Näen poikani silmissä ilon, kun hän katsoo minua. Voiko parempaa enää olla, hyvyyttä ei kukaan voi ostaa eikä myydä. Se joko on, tai sitten sitä ei ole.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Kauneutta

Kauneus on, kun kauneutta alkaa virtaamaan sisältäsi. Nokisen lasinkaan läpi ei näe muuta kuin nokisen maiseman. Sinulla on mahdollisuus nähdä kauneus, ymmärrät kai sen?

Joulumieli

Tonttuja ja pukki, porot ja reki. Satuosuus.

Jeesus ja paimenet, oljet ja kätky. Historiaa.

Jos sais kerran reissullansa...

Tapio Rautavaara reissasi paljon, näki nälkää ja kurjuutta. Väritti sen sanoin ja sävelin. Mitä Rautavaarasta olisi jäljellä tänäpäivänä ilman kokemuksiaan. Ruostevaara.

Aurinkoni nousee

Aurinkoni nousee, koska sen noustava on. Maailma jossa elämme tarvitsee muutoksen, koska se on välttämätöntä. Olet varmaan samaa mieltä, mutta älä tuomitse. Älä arvostele, käytä paradoksin voimaa. Sano itsellesi, että arvostele, tuomitse ja ettei muutos ole välttämätön. Silloin se on mahdollista, aurinko nousee ja valaisee tietoisuuden sätein elämäsi loppuun asti. Loppuun, joka on ikuisuus...

Sanat ovat sopimuksia täynnä...

Virheet eivät ole kuin egoa varten, jos ymmärrät tekstin olet paljon haltija. Sinussa on voima, jota muutoksessa hyvyyteen tarvitaan. Sinä olet tärkeä.*_*

perjantai 22. lokakuuta 2010

Uusia makuja elämään

Xylitoli purkka ja sokeri - oiva yhdistelmä. Toiset väittävät, että xylitol auttaa hampaita ja happohyökkäykseen. Toiset taas vannovat sokerin nimeen. Sokeri ei ole happoa, xylitol ja sokeri maistuvat yhdessä todella niiin hyvältä. Maista, riko rajasi! *_*

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Turva

Kummallista, jos joskus olet huomannut miten pikkulinnut etsivät pesäpaikkaa.Olisiko niin, että niilläkin on kaipuu turvasta? Nimittäin, kun kotikoivussa niitä katselin ja mietin tuota asiaa niin  aavistin. Olisiko niin, että linnuilla olisi tietoa, mikä on meiltä kadoksissa. Niillä on aivan eri näköala elämään, ne katsovat meitä ylhäältä ja etsivät pesäpaikkaa keväisin. Pihoilta, joissa on koivuja ja hiljaisuutta laulaa sohdinlauluja. Hiljaisuutta poikasten huutaa ruokaansa, ja turvaa haukoilta.

Tussitaivas

Varjoista kasvoi väri, joka toi tussit paperille...

Unelma

Sain viimeiseen reikään muovipaikan. Enää puhdistus, ja sitten lasku. Hammaslääkärin unelma, minä olen.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Paloturvallisuusuutiset vaikuttajalle

Muistat varmaan viime vuoden syksyllä kun viisi nuorta ihmistä kuoli tulipalossa. Silloin uutisointi keskittyi paloturvallisuuden parantamiseen ja oliko se vuoteen 2015 mennessä, jolloin palokuolemien määrä on tavoitteena puolittaa. Silloin minulle tuli ajatus, että jotain kokreettista voisi sen eteen tehdä, ja hiljaa mielessäni olen tuota asiaa pohtinut. Minulla ei kuitenkaan ole paloturvallisuus asioista ammattitutkintoa, tosin olen ollut mm. erään hoitolaitoksen paloturvallisuusvastaava. Silloin vastuualueeni tuolla sektorilla oli lähinnä lakisääteisten palolaitteiden sekä turvallisuusvälineiden olemassaolon takaaminen ko. laitoksessa. Ja tietenkin riskienhallintaohjeistuksen pidin päivitettynä lain määräämin, vuoden väliajoin. No, nyt itse asiaan.

Onko olemassa sellaista huippuimuria, joka olisi mahdollista kytkeä sekä ilmastointi että paloturvallisuusasia huomioiden? Mielestäni tässä olisi markkinarakoa, ja olen sitä mieltä että valtio, koska ovat asettaneet lainsäädäntöön määräajan, olisi valmis tukemaan tuotekehittelyssä.

Miksi huippuimuri? Miksi ei? Olen itse ollut yhdessä tulipalossa ja heräsin silloin kun makuutila oli sankan savun peittämä. Kyseessä oli pieni kaksio, jonka kokonaispinta-ala oli ainoastaan 48 neliötä. Ja arvaa mitä, minulla ei ollut minkäänlaista suuntavaistoa. Onnistuin kuitenkin sinnittelemään ikkunalle, koska näin valon kajastuksen. Tulipalo oli syttynyt savukkeesta, jonka olin jättänyt ilmeisesti huolimattomasti tumpaten tuuletusikkunan ikkunalaudalle. Siitä tuuli oli sen sitten heittänyt kankaiselle nojatuolille ja se oli kytemällä syttynyt pieneen tuleen.

Toinen ehdotukseni olisi, että palovaroittimeen kytkettäisiin mielestäni edullinen ratkaisu. Palovaroittimen tulisi "puheella" ilmoittaa, koska on patterin vaihto tarpeen. Ei siis enää hermoja raastavaa, "pii pii piip", vaan vaikka rauhallisella ja miellyttävällä miehen tai naisen äänellä sanottu ilmoitus. Samoin, jos savu laukaisee hälyttimen se sanoisi: "Tulipalo kiire, tuli palo kiire, tulipalokiire".

Tässä pari ehdotustani, jos nämä ehdotukset saisivat tulta siipien alle niin toivon tietenkin kohtuukorvausta tästä innovaatiosta. Kohtuukorvaus olisi muutaman ihmishengen säästyminen turhalta kuolemalta.

Ideoita löytyy vielä muitakin, tässä on kuitenkin yksi  mielenkiintoinen ja nopeasti toteutettavissa oleva, kunhan vain tekniikka saadaan kehitettyä. Vielä tuohon ensimmäiseen ehdotukseen, imurista, siihen voisi kytkeä pihamaalle ns. savukaivot, jotka olisivat yhdistettynä moneen eri asuntoon. Uutta kunnallistekniikkaa. *_*

Kiitos jo etukäteen ajastasi, joka voi pelastaa kymmeniä tai jopa satojatuhansia ihmishenkiä, riippuen markkina-alueesta.

lauantai 16. lokakuuta 2010

Lentopostia

Eräs ystäväni lähetti minulle lentopostia, jonka nyt laitan tänne Iloksi kaikille lukijoille.

ENKELIN SIIVIN

Unessa, yöllä luokseni tuli Enkeli sanoen: "Saat siipeni minulta lainaksi, kun takaisin tuot ne aamuksi - kas sinuun nämä jo liitin."
En hämmästynyt enkä säikähtänyt, vaan vastaanotin ja kiitin, sillä olinhan unelmoinut niistä ikäni - oli ollut se harras toiveeni, että pääsisin lentämään kerran.

Nyt siivillä Enkelin lensin, kohti lapsuuden maisemia ensin. Oli siivissä voimaa ja kantavuutta, keveyttä, sekä ponnekuutta, joten liitelin joutuisasti, ristiin rastiin - aamuun asti! Tulin paljon täten katselleeksi - suviyöstä yöttömästä nauttineeksi, kun sitten palasin takaisin - luokse odottavan Enkelin, niin silloin heräsin, olin yksin - hurmioituneena ihmetyksin - siipiä vailla - torsona nyt, en ollut lainkaan väsynyt, vaan lennostani kaiken muistin - epäillen päätäni puistin. Olinko todella saanut lentää?

Nyt muistoissani saan paljon huvia, kun katsella voin omia ilmakuvia!

Karkeus

Karkeus hieroo niskoja, laittaa veren kiertämään. Karkeus on hyvä, kun sillä on hyvä tarkoitus.

Liikunta

Nyt kun on ulkohuussi, niin vatsani toimii kolme kertaa päivässä. Liikunta tekee hyvää. *_*

perjantai 15. lokakuuta 2010

Hulluttelu

Ne hulluttelee, joilla ei ole diagnoosia. Minä en hulluttele.

Pelastusrenkaat alle

Tänään, vaihdan nastarenkaat. Vaihda sinäkin, jos sinulla on auto. *_*

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Paistinpannu

Tuossa hetki sitten minulla oli vuoden mittainen olkapääkipu, "jäätynyt olkapää". Sen kanssa kyllä pärjäsi, mutta liikerata ei oikein palautunut. Mutta tänään korjasin sen paistinpannulla, ihan totta. Olin kuivaamassa paistinpannua pyyhkeeseen, kun ote kahvasta meinasi herpaantua ja tein sellaisen pyöräyttävän liikkeen olkapäälläni että oikein rusahti. Paitinpannu lensi kaaressa lattialle laakapinta edellä, joten lattiavauriolta säästyin. Ja olkapääni liikkuu kuin ennen jäätymistä. *_*

Ilmaista lämpöä

Pelastusreikä on porattu, ilmaista lämpöä. Sitä nostetaan asuntoihin maalämpöpumpulla lämpökaivon porausreiästä. Graniittiperusta, jos se reijitetään  se luovuttaa lämpöä.

Reikäveroa suunnitellaan, koska tyhjääkin voi verottaa kun siinä on rajat. Rajattomuudesta nousee ilmainen lämpö, ilmaisesta saa rajaamalla tuloja. Tuloja, joilla yhteiskuntaan saadaan polttoainetta. Sosiaaliturvaa, josta saamme nauttia. Toimitaan juuri niin kuin sovittu on. Niin tehdään, koska "mikä on niin on".

lauantai 9. lokakuuta 2010

Kierrätys

Kaikki saa, kun kierrättää. Hain tänään roskalavalta tarpeita, joista rakentui tänään hylly, ralli, pöytä ja maamoottorin vesiputki. Säästetty on säästettyä, nuukuutta on olla ylpeä.

Verkkokalastus

Sain iloista sähköpostia, keskustelimme verkkokalastuksesta. Jalokalaa on liikkeellä, täällä. Verkossa. Kenties joskus mennään ongelle, kuka tietää? Tietääkö kukaan?

perjantai 8. lokakuuta 2010

Alku on tyhjää täynnä

Uutta luomalla tyhjyydestä tulee täyteys. Ensin pitää olla tyhjä, jotta voi täyttyä. Tyhjyys on täyteyden lähtökohta, joten jos tunnet tyhjyyttä hyväksy se täysin. Ilman vastarintaa, ilman tuomitsemista täytyt.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Lehden

...rakenne on sama, on se sitten iso tai pieni. Tämä lehti on pienestä "koivu"-kustantamosta, mitähän sieltä vielä isona tulee?

Metsästä

...löytyy mitä vaan, se on todellinen löytötavaratalo.*_*

Lampun varjossa

Joskus, hiiren suojana on lamppu.*_*

Lampaan killuttimet

Joskus, lampaallakin on killuttimet. *_*

tiistai 5. lokakuuta 2010

Ilmainen

Tämä hetki on.

maanantai 4. lokakuuta 2010

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Tarkka katse

Tarkkanäköisyyttä on nähdä tarkempaan ja kauemmaksi. Miten sitä harjoitetaan ja missä se kasvaa?

Tarkkanäköisyyttä harjoitetaan tässä ja nyt, tässä hetkessä se kasvaa. 0_0

lauantai 25. syyskuuta 2010

torstai 23. syyskuuta 2010

Tehokkuus

Siirryin kiireettömään kuumeenmittaukseen, mikä kiire meillä on? 

Kliininen mittaus, käsi otsalle. Elohopeakuumemittari - 15 minuuttia. Korvakuumemittari - 1 sekuntti. Kiire on tunnetila, nopeutta ja tehokkuutta - ja tulosten epävarmuutta. 

Kaivakaa vanhat mittarit esiin kun haluatte tarkkuutta, silloin tuntuu siltä että ei ole kiire. On asioita, joille pitää antaa aikaa ja joiden nopeutta ei voi säätää.

Huolenpitoa sekunnin edestä, vain enemmän - itse päätämme miten mittaamme aikamme.

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Ystävä tuli kylään

Ensin en tiennyt, oliko ystäväni nainen vai mies. Nyt olen melko varma, että hän on mies. Hänellä on voimaa, tuliaisiksi hän on jättämässä vastustuskykyä talven varalle. 

Ystävä saapui jo toissa päivänä. Viime yönä hikoilin, sillä hän on kuuma kaveri. Niin, ystävän nimi on kuume. Voiman mittasin yksinkertaisella laitteella, vanhanaikaisella elohopeakuumemittarilla, se näytti 39,4 astetta.

Kuumeellakin on tarkoitus hyvä. *_*

tiistai 21. syyskuuta 2010

maanantai 20. syyskuuta 2010

Adoptio

Idea toikkaukseen

Vanhus löysi lapsenlapsen, vaikka on lapseton. Toikkausta tämäkin, adoptio, tarpeet kohtaavat toisensa. Läheisyyden tarve. 

Lapsella ei ollut isovanhempia täällä, olivat jo muuttaneet pois. Vanhuksella ei ollut kuin vanhuus, nyt on.

Tavaratoikkausta

http://translate.googleusercontent.com/translate_c?hl=fi&ie=UTF-8&sl=en&tl=fi&u=http://www.netcycler.fi/&rurl=translate.google.fi&usg=ALkJrhj27chlh1VhBEbFSUmioPE54vTgPw

lauantai 18. syyskuuta 2010

Yhteyden voi korjata

Lainaa vain, kaikki on lainaa vain. Yhteys katkeaa joskus, mutta sen voi korjata. 

Minulla on lainassa katkaisusirkeli, sahasin yhteyden poikki. Olin keskittynyt viivaan, en havainnut että johto oli terän alla. Johtoajatus ei aina pidä paikkaansa, pitää olla läsnä ettei yhteys katkea. 

Hyvä muistutus siitä, että pitää olla tässä ja nyt. Hyvä muistutus siitä, että kaikki loppuu aikanaan. Hyvä muistutus siitä, että kaikella on tarkoitus. Hyvä muistutus siitä, että mikä on niin on. Hyvä muistutus siitä, että kaiken voi korjata. Hyvä muistutus siitä, että yhteys on tärkeä. *_*

torstai 16. syyskuuta 2010

Tuliaiset

Kahvin hinta on noussut, joten nyt on jälleen kahvi arvossaan. Mukavaa, kun ei tarvitse miettiä tuliaisia. Kahvipakettia ei katsota enää alaviistoon, vaan se on oiva kyläilylahja. *_*

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Arka risu

Oikeamieliset puut kasvoivat oikeaoppisen omistajansa valvovan silmän alla. Eräänä myrskyävänä yönä männyistä irtosi neulasia ja oksia. Pieni arka risu huomasi joutuneensa eroon omistaan, keskelle vihamielistä, vierasta ahoa.
Aluksi arka risu oli hiljaa. Mutta vähitellen se alkoi sanoa sanottavansa muille. Iloinen sieni kuunteli. Sekin oli ensin varonut kertomasta mitä todella ajatteli. Kun joku oli vaikkapa alkanut ihmetellä poudan jatkumista, iloinen sieni oli tokaissut: “Pitelee hunajaa housussa.” Arka risu kertoi puolestaan kysyneensä tiedemieheltä, miten voi olla menneisyyttä ja tulevaisuutta, kun ei ole nykyhetkeäkään, paitsi juuri äsken.
Iloinen sieni tunsi aran risun sukulaissielukseen. Arka risu tunsi iloisen sienen sukulaissielukseen. Muu ahon väki leimasi heidät toisinajattelijoiksi, jotkut nimittelivät ja ilkkuivat, jotkut toiset haukkuivat muukalaisiksi.
Syyskylmät tulivat. Kuuraiset aamut enteilivät talven tuloa. Sitten satoi lumen.
Kirjoittaja: Kari Pääskynen

maanantai 13. syyskuuta 2010

Sisaruus

"Aurinko kun päätti retken, siskoistaan jäi jälkeen hetken, päivänsäde viimeinen."

Aurinkoretket, yökylä ja viimeinen - sisaruksia kaikki keskenään. Sisaruus, sitä on kaikille ja kaikkialla - vaikka olisit ainoa lapsi. Minä olen. *_*

Kaksi on vaihtoehtoa

Rakennan ulkoista vessaa. Kaksi on vaihtoehtoa pian, ulkoinen ja sisäinen. *_*

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Sananlaskuja sovitellen

Suomalaisissa sananlaskuissa on viisautta, jotka ohjaavat oikeaan suuntaan. Täytyy vain katsella tilannettaan toisesta näkökulmasta, muuttaa suhtautumistaan elämän asettamiin ”haasteisiin”. Haaste kuitenkin on se, että haetaan lohtua kenties vielä kurjemmasta tilanteesta. Pari esimerkkiä:

Paha on olla palkollisna, paha palkan maksajana.
Ei köyhä korkealta putoo, saunan lauteilta lattialle.
Parempi ryppy kengässä, kuin rakko varpaassa

Voisiko nämä sanoa toisin ja jätetään lohtu pois?

Hyvä on olla saajana, hyvä antajana
Rikkaus on mielentila
Kengässä jalka lepää

Olemisen ilossa ei verrata kurjempaan, että saataisin parempaa. Kaikella on hyvät puolensa, tarkkaillen ilman vastarintaa ja tuomitsemista itkukin muuttuu iloksi. *_*

maanantai 6. syyskuuta 2010

Teitä ja polkuja

Oikea foorumi on tässä ja nyt, tässä hetkessä.

"Sanoittamalla sanatonta" sen voi sanoa kuten "e" sen blogissaan kirjoittaa:

Avautumisen tie 

Elämä kutsuu avautumaan
siihen Rakkauteen
joka jo olet.

(http://olenmitaolen.blogspot.com/)

lauantai 4. syyskuuta 2010

Smaragdit

Unessa olin tilannut puolisolleni ja itselleni imeskely-smaragdit. Minä laitoin jalokiven suuhuni, se oli melko iso. Imeskelin sitä hetken ja otin sen suustani, näytin sitä puolisolleni. Sen koko oli pienentynyt ja kehoitin häntä laittamaan omansa suuhun. Kerroin sen maistuvan sitruunalta, raikkaalta ja maukkaalta. 

Niin me unessani imeskelimme jalokiviä, jotka maistuivat hyvältä. Elämän pastillit, Rakkautta täynnä. *_* 

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Kanttorin vapaapäivä

Kanttori katsoo kirkkokansaa. Huono päivä, nuotit hukassa ja monta riitasointua. Hän katsoo alttaritauluun, sieltä kaikuu kysymys. "Etkö rakasta minua?"

Kanttori katsoo kirkkokansaa. Tuntee piston, kun tulkitsee mieltänsä. Tuntee vihaa, joka sulaa. Katsoo jokaista ja sanoo mielessään, "minä rakastan sinua." Kaikki muuntuvat ja kaikki muuttuu, ei ole mitään vihattavaa.

Riitasoinnut, missä ne ovat? Urut soivat nyt rakkauden tähden, tehden uuden maan. 

Yksitellen ykseydestä yhteen tullaan, ykseydeksi yhteen mennään.

"Auttakaa minua!"

Aina ei riitä kaksi kättä ja kymmenen sormea, tarvitaan apua. 

Auttamisen filosofia avaa kiitollisuuden kukkameren, joka kasvaa yhteisillä mailla.

Auttaminen on oikea aarreaitta, se palkitsee kun ei odota palkkiota. Odottamatta mitään, vain antaen saa. Saamisen ja antamisen filosofiaa, toikkausta toikkausta vaan.

Tänään on veikkauspäivä

Eilen ja toissapäivänä, joka päivä on toikkauspäivä.

Rakkaat tuttavat ostavat uuden kulmasohvan, ilo on antaa. Hyvä kiertään, toisille turha on toisille tarpeeseen. Sohva on niin iso, että pirttipöytä haluaa kiertoon. Naapurilla on tarve, ilo moninkertaistuu. *_*

http://hetkismi.blogspot.com/2010/06/pelaa-toikkaus.html 

maanantai 30. elokuuta 2010

Osamaksu

Minulla on vanha auto. Olen päättänyt, että ostan uuden osamaksuilla. 

Ensimmäinen osamaksu kohdentui vaihdelaatikkoon, toinen kytkinasetelmaan ja työntösylinteriin painelaakereineen. 

Osa osalta autoni uudistuu. Osittain autoni on ajoittain uudempi kuin tänä vuonna rekisteröidyt uudet autot. *_ '

torstai 26. elokuuta 2010

Piilossa

Siellä se on, pupujussi. Piilossa, pusikossa. Häntä vain näkyy, kantaja häntä ei nää.

Pupujussi on kuva, joka on piirretty pienen pojan takin selkämykseen. Joskus, on piilossa kantajaltaan se minkä kaikki muut näkevät.

Pupujussin piiloleikki leikkijän selässä, kiireetönnä ja turvassa toisiltaan, on kantaja ja pupu. Samassa kuvassa.

Pistää hymyilemään, leikkijän leikki kun hän huutaa: 
"Leikitäänkö piilosta?"
"Leikitään vaan", vastaan, samassa pupun selkä jo vilahtaa ja piiloon sukeltaa.

Auli Eskolan akvarelli

Elämän keräily

Samaa elämää olemme kaikki. Kaikki mitä näet, kaikki on samaa elämää kuin sinäkin olet. 

Monet keräilevät asioita. Tavaraa tai rahaa yleisimmin, mutta voisihan sitä kerätä jotain sellaista mikä ei ole ihmisen luomaa. Eikö? Jotain, mikä on lähempänä omaa sisintä itseäsi. Jotain, joka edustaa kauneutta ja rakkautta - itse elämää.

Sanotaan, että puutarhanhoito on yksi kaikkein antoisimmista harrastuksista. Mutta mistä puutarha saa alkunsa? Siemenistä ja sipuleista. Äiti maa on kohtuna elämälle, jonka ne sisältävät.  Kukkaruukkukin käy,  kohdun voi asettaa sinne, tämä ei ole siis vuodenaikaan sidoksissa oleva keräilyharrastus. Niin, tämä ei ole kyllä harrastuskaan - tämä on sulautumista elämään.

Ajatella, minkä tietopaketin yksi pieni siemen kätkee sisällensä. Uskomatonta, ne kaikki ovat meille tarkoitettu. Mitä jos alkaisit keräämään siemeniä, itse elämää. Se on hieno harrastus, elämä.

perjantai 20. elokuuta 2010

Mahakas Budha

Minulla on vatsaa, mutta ei se minua häiritse. Minä sen kannan, ei minua kanneta. Minä haluan silitellä omaa vatsakumpuani hyvän ruuan jälkeen, silloin tiedän miksi minulla on vatsa. Se on ruokaa varten, on ihanaa olla kylläinen ja tuntea nälkä kun vatsa juttelee.

Kohtuus kaikessa, myös syömisessä. Mutta miksi tehdä kaikesta ongelma? Se että on vatsa, kertoo muodosta. Onko se ongelma? Ei, sillä Budhallakin on monta muotoa. Yksi on mahakas Budha, Budha joka ei kuulu painonvartioihin. 

Vartioiminen sisältää pelkoa, kun vartioidaan ennaltaehkäistään olemassaolevia tai olemattomia uhkia. Painonvartiointi on orjuutta, joka pohjaa pelkoon. Se pohjaa tutkimuksiin, tiettyyn kauneusihanteeseen. Kauneus kumpuaa sisältä, joskus Budhan vatsasta. *_*

Olemisestaan voi nauttia, lihava ja laiha. Olemisen ilo tässä hetkessä, juuri nyt. Se ei vaadi muuta kuin läsnäoloa.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Tunteellinen tie

"Alamäki on iloinen, ylämäki vihainen." (nelivuotiaan suusta kuultu viisaus).

tiistai 17. elokuuta 2010

Figuar

Ajelin ostoskeskuksen parkkipaikalle, löysin tyhjän parkkiruudun ja olin kurvaamassa sille. Toisen parkkiväylän kautta oli samaan valintaan päätynyt Jaguaria kuljettava rouva, joka ajoi sujuvasti parkkiruutuun ennen minua.  Tein Fiatilla korjausliikkeen ja naurahdin, melkein tehtiin Figuar - aatelisen ja rahvaan jälkeläinen. *_ '

Surinaa

Jos surina häiritsee, ei se tarkoita että ampiaispesä pitää tuhota. Se on ajatus, vaikka se onkin pohjimmiltaan ainoastaan aistihavainto.

Aistihavainto herättää ärtymystä ajattelun kautta - se ei siis ole ampiaisten syy - ärsyyntyminen. Ampiaiset opettavat oppilasta, joka haluaa oppia elämästä. Elämä on joskus surinaa, pian hiljenee kun ampiaiset menevät etsimään maapesää. Eivät ne surise talvella eivätkä häiritse kesällä, jos et ärsyynny.

Hienoa että elämässä on surinaa. Energiaa ilman pattereita. *_*

torstai 12. elokuuta 2010

Hienoa, että iloa halutaan jakaa

http://www.iltalehti.fi/iloisetuutiset/200805290161526_il.shtml

*_*

Rakkauden taikaa

Päivä on kuin ihana ikuisuus. Vuosi, vuosikymmenet, vuosisadat ja tuhannet, samaa ikuista hetkeä täynnä on ne vain. Miten aikaan sen sainkaan, miten aika jättänyt minut on? Olen, minä, ihmeellinen.

Mitä sitten, jos seitit minua koristaa. Seitit voi pyyhkiä pois, jos sitten illuusio energisempi ois. Mitä sitten, jos unta en kaipaa. Herännyt kun on, ei halua nukkua lainkaan. Mitä sitten, jos elämäntilanne naurattaa. Se on vain ajanharhaa, ei sinne voi kasvattaa ruusutarhaa.

Kummut hautausmaiden, ei ne vastaa, ei. Hiljaistako siellä on, vai kertooko se ajasta ja sen olemuksesta. Kiireestä nukkua pois? Kummut kerrostuvat; multaa, luita ja kukkiakin ne kasvaa. Elämä on aivan uskomaton, siksi kun se on. Kuolemaa ken kaipaa, kun elämä on.

Aivan kuin tuulet kertoa voisi, on aivan eri olla näin kuin toisin. Toisin olen ollut, kahleissa menneessä ja tulevassa, nykyisyyden pyöveleissä. Kiire kantapäässä, ajatusten vietävissä. Aivan kuin olisin ollut ikijäässä, etsien kesää säässä kuin säässä. Tässä hetkessä on kaikki, kaikki mitä tarvitsee ihminen, ollakseen - olemisestaan iloinen.

Missä on suru, viha ja pelko? Ne kuolee pois, kun oivaltaa ettei kuolemaa ois. Ikuinen elämä, se se on  joka saa aikaan, Rakkauden taikaa.

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Näyttelijä

Tavatessasi ihmisen, vaikka kuinka lyhyesti, oletko antanut hänelle täydellisen huomiosi? Oletko keskeyttänyt sen mitä olet juuri tekemässä? Oletko lopettanut ajattelun ja suorittamisen, näytelmän roolin jota olet esittämässä?

Ilouutinen, ei sinun tarvitse näytellä. Voit olla täysin vailla itseäsi, näyttelijä voi pitää tauon. Jatkossa tauot pidentyvät, kunnes näyttelijä ilmestyy vain harvoin estradille.

Hetki huomiota riittää herättämään läsnäolevan hetken, se on todellinen. Silloin kun et "näyttele", silloin tulet todelliseksi. Vaihtoehto, joka tuo tietoisuutta ja iloa elämääsi.

Tee empiirinen tutkimus, omakohtainen kokemus on sinulle subjektiivisin. Tutkimuskohteena olet sinä itse, tutkijana syvin itsesi. Silloin objektiivisuuskin osallistuu tutkimukseesi. Objektista tulee subjekti, kenties. *_*

tiistai 10. elokuuta 2010

Lahjana sain lahjan

Sain tuohta lahjaksi, kun takapihan iso koivu katkesi. Maksoi lommot ikkunapeltiin ja vesikouruun, hieman sahuuta. Ensi talvena takka alkaa roihuamaan ilman sytykepaloja, on tuohta mitä polttaa. Ikkunakin säästyi, se oli 20 sentin päässä. Senteillä on merkitystä, kun puu kaatuu. Euroista en piittaa, nyt on tuohta. *_*

Shakki-ilo

On aikashakki, shakki ja piiloshakki. Aikashakissa on kello, tavallisessa "tämä hetki" ja piiloshakissa etsijät.

Tarkoituksemme oli pelata ulkona shakkia. Osa shakkisalkun sisällöstä kuitenkin kaatui saniaspensaan juurelle, siitä syntyi uusi peli jota voi pelata suuremmallakin sakilla.

Alku oli helppoa, kaikki nappulat lukuunottamatta mustaa sotilasta löytyivät helposti. Musta sotilas, joka todellisuudessa oli ruskea piiloutui taidokkaasti. Sotilas kun oli, oli se saanut sissikoulutuksen. Sotilas osaa piiloutua yllättävän hyvin, kun on piiloutumishetki. Saniaispensaan juurelta löysimme kananluita, se oli ensimmäinen merkki sotilaan läsnäolosta alueella. Etsintämme jatkui.

Pyysimme etsintäjoukkoon naisen, sillä ajattelimme sen helpottavan sotilaan löytymistä. Nykyisin on naissotilaitakin, mutta luotimme että nyt kyseessä on vanhanajan sotilas - olihan vanhasta pelistä, shakista kyse. Viritimme siis samalla ansan, kun otimme naisen etsintäjoukkoihin. 

Piiloshakki osoittautui iloiseksi puuhaksi. Sotilas löytyi, se paljasti itsensä, aivan kuten ounastelimmekin  - naiselle. Oliko syynä tarkkanäköisyys vai joku muu vaikutin, sitä en tiedä. Sotilas kuitenkin löydettiin ja samalla löydettiin myös uusi variaatio shakkiin - piiloshakki - shakkipeli jota pelataan sakilla. *_*

Sähkökatko

Luonto näyttää voimansa, kun epäjärjestys lisääntyy on se matalien lämpötilojen fysiikan mukaan lämmön syytä. Nyt on nautittu poikkeuksellisen kuumasta kesästä, joten myrskyt ovat olleet myös poikkeuksellisen rajuja. Moni on joutunut olemaan ilman sähköjä ja todennut, miten riippuvaisia olemme sähköyhtiöistä.

Vaihtoehtoisia energiamuotoja tarvitaan, tarvitaan varavoimaloita katkojen astuessa elämäämme. Kesällä lämpö ei ole pulma, sitä on kesässä riittävästi itsessään. Talvella asia on toisin, lämpöön tarvitaan energiaa. Toisin sanoen tarvitsemme epäjärjestystä, jotta voimme säilyttää ruuminlämpömme elämälle otollisissa olosuhteissa.

Keskustelupalstalta poimittua, jossa epätoivonen tiedustelee: "Minulla on maamoottori. Se on hyvä peli, käy ja puksuttaa. Voisiko joku kertoa, miten saan sen yhdistettyä mikroaaltouuniin?"


Huumorissa on virtaa, jota ei sähköyhtiö voi tarjota. Se pitää luoda itse, olemisen ilo.

torstai 29. heinäkuuta 2010

Rannalla

Kuuntelen kun laineet lyövät rantaan.
Lämmin tuuli puhaltaa.
Kohinaa, tauko, kohinaa.

Avaan silmäni.

Haavan lehdet lainehtivat, kohisevat tuulessa.
Taivaanranta - rannasta aavalle on lyhyt matka.

torstai 15. heinäkuuta 2010

Leikkiä taivaalla

Suihkukone kyntää taivasta,
mietin,
kohta tulee saunakoneen vuoro.

Taitaa olla pesun aika, helle kasvattaa hikikukkaa.

Rikkautta on yllinkyllin. Astelen suihkukoneen alle, pian löylyihin käy lentäjän tie.

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Läsnäolon Voima

Sain mukavan viestin "Hetkismi"-blogin lukijalta. Hän on kiinnostunut Eckhart Tollen "Läsnäolon voima"-teoksesta ja sanoi alkavansa lukemaan sitä. Hienoa, tämä oli todella hyvä uutinen!

Maailma muuttuu, ego murenee ja  elämäntilanne fokusoituu tämänhetkisyyden kautta. Tämä on yksinkertaista, kun vain noudattaa kirjan opasviittoja. Minulla kirja toimi oppaana, miksei siis myös muilla? Meitä, jotka ovat Tollen tekstin kautta saavuttaneet uutta tietoisuutta, on jo tuhansia eri foorumeilla.

Kauneus ja hyvyys astuvat elämään ja sitä kautta tulet tietoiseksi sellaisesta voimasta joka asuu hijaisuudessa ja astuu sieltä esiin. Se on jumallallisen yhteyden löytymistä omasta syvimmästä itsestäsi, ja sitä ei tarvitse pureskella, se pureskelee sinut - itse elämä astuu esiin olemisen ilon muodossa.

Muutokseen oman elämäntilanteen suhteen pitää kuitenkin valmistautua, sillä ymmärrys ja oivallus kaikesta astuu olemukseen hetki hetkeltä. Ulkoisesti käytös muuttuu, kaikkea tekemistä ja olemista ohjaa Rakkaudellinen pyhyys. Tätä ei kuitenkaan ulkopuoliset ymmärrä, vaan se voidaan tulkita mielisairaaksi. Paradoksina asia on kuitenkin aivan toisinpäin, sillä mielisairautta on ego ja sen kautta kaikki onnettomuudet ja kärsimys mitä ihmisen henkilökohtaisessa maailmassa on. Heijastuksena tästä on paljon tiedostamattomuutta joka ilmenee  luonnon tuhoamisena ja sotina, ollaan ilkeitä toinen toisilleen. Ei arvosteta elämää, joka on kaikissa aivan sama kuin sinussa.

Mitä aito Rakkaus sitten on? "Agapee", kenties se antaa hieman kuvaa mitä se on. Mutta, se ei ole sitä, mitä ajattelun kautta on kirjoitettu ja jota ajattelun kautta dualistisesti määritellään. Rakkaus nousee hiljaisuudesta, mielettömyydestä. Mieli on hiljaa, se ei ole egon käytössä vaan sielun työkaluna. Rakkaudella ei ole vastakohtaa, se on kaikki ja siihen sisältyy kaikki.

Rakkauden "aseet" ovat moninaiset: musiikki, runous, kuvataide, aito huolenpito (ei tulevaisuuteen suuntautuva huolehtiminen), järjestys ja toisaalta epäjärjestys, kauneus, jalous, kovuus, pehmeys, huumori, ilo, sileys, rosoisuus, antautuminen, vastarinnattomuus, kiintymättömyys, tuomitsemattomuus, hyvyys...kaikesta löytyy Rakkautta. Kauneus laskeutuu kaikkeen ja kaiken ylle, sinua ymmärtämättömätkin ovat Rakkautesi kohteena. He eivät ymmärrä, koska he eivät tiedä läsnäolosta ja sen voimasta joka vie olemisen iloon. Velvollisuutesi tai ilosi on kylvää uutta tietoisuutta Rakkaudesta maailmaan, jotta ihmisillä olisi valinnan vapaus. Pelkoa, vihaa, surua ei enää ole. Tulet tietoiseksi kuolemattomuudesta, koska elämän luonne on ikuinen.

Ilon kyyneliä, siitä että Rakkaus on moninainen ja kuitenkin vain yksi. Minä olen sinä, sinä olet minä. Me olemme kummatkin syvimmän itsemme kautta miniä. Ja pientä ihmisen pitää olla, mitä pienemmäksi tulemme sitä lähempänä olemme omaa olemustamme jota elämäksi kutsutaan. Se näyttää meille tien, totuuden ja olemuksemme täyttyy Rakkaudesta. Kristus-tila on läsnäolon tila, henkilöinä olemme vain nimiä ja kuoria. Sydäntietoisuutemme sykkii aitoa kaipuuta kohti alkuperäistä olemustamme, jonka kautta voimme muuttaa oman ja kanssaihmisten maailman paratiisiksi. Paratiisiksi, joka on tämä maailma. Kyseessä on yhdistyminen, yhdeksi tuleminen.

Jäähdytin

Helle-ennätykset paukkuvat ympäri Eurooppaa. Ihanaa, mutta voi tuskastuttaa. Kaikilla ei ole jäähdytintä, lämpöilmapumppua tai uimapaikkaa. Mitä meiltä Suomessa kuitenkin löytyy, onneksi, on vesi. Vettä jäähdyttimeen, kehoosi ulkoisesti ja sisäisesti. Juo paljon, syö suolaista. Kastele paitasi ja laita päälle, seiso tuulessa tai hyppää katottoman pyörän päälle.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Ilouutinen rahapeleistä

On aivan selvää, että ihmisten tekemät pelit perustuvat ahneuteen ja yksipuoliseen voittoon. Joillekin se siis tuo vaurautta rahan muodossa, joiltakin se taasen on pois. Ne harvat sattumat, joita kutsutaan voitoiksi, ovat todellisuudessa häviävän pieni osuus kokonaispotista jonka pelinjärjestäjä saa. Puhutaan promilleista, siis pelaajia, jotka ovat oikeasti voitolla kun aikajanaksi otetaan vaikkapa kymmenen vuotta. Pelaaminen ei rahalla kannata, se pitää ymmärtää. Rahapelit perustuvat siis ahneuteen, jonka kautta pelinjärjestäjä järjestää itsellensä yltäkylläisyyden. Arvaappa, kuinka moni pelinjärjestäjä itse pelaa rahasta! Ei varmasti monikaan, ja se on osoitus siitä, miten typerää touhua tuo on. Jos tunnet, että pelit ovat vieneet sinulta jo tarpeeksi niin irtaudu niistä. Ihanne olisi että kaikki irtautuisivat, sillä jos ei ole pelaajia ei ole pelinjärjestäjää. Yksinkertaista, eikö? Aina kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka pelaavat. Minä en ole siinä mukana, sillä minä tiedän pelin säännöt. Ainut peli jolla voit voittaa on toikkaus.

 http://hetkismi.blogspot.com/2010/06/pelaa-toikkaus.html

torstai 8. heinäkuuta 2010

Kissauinti

Viisivuotias poikani heitti kissan kumiseen uima-altaaseen. Toisin kuin on yleinen uskomus, kissa täällä pitää vedestä. Rajansa kuitenkin kaikella, kissa ponkaisi altaasta pois salman lailla. Sen kynnet tekivät kumiseen järveen kaksi henkireikää - kissa selvisi hengissä, mutta allas ei. Kissa on hyvä tappamaan, uima-altaita ja pikkuriistaa. *_ '

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Joskus

Kuva kertoo hyvemmin hyvyydestä kuin sanoin voisi koskaan maalailla. Maalailu on kivaa, kun on oikeat värit ja pensselit...pikselit.

Nyt perhostelemaan * _ *

Kristallilyhdyn kautta katsottuna hetkeen saa särmää

Lintuperspektiivi kauneuteen

Vanhalla sillalla koen linnun maiseman, keveyden ja kauneuden.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Hetkittäin hetket vie

Matkalle voi löytää ajopelin joka ei maksa paljoa. Joskus löytää kengät, joskus saa liftin ja joskus voi saada muun kulkupelin. Kaikki on vain hetkestä kiinni, läsnäolevasta hetkestä löytyy aarteita. Kenkiä jalkoihin, kyytejä sinne ja tänne, kulkua hetkestä hetkeen.

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Legend of Zelda

Ostin vuonna 1988 Nintedo-pelilaitteen, se on ollut hyvä laite. Pelannut näin pitkään ilman mitään vikoja, pelata olen saanut jo 22-vuotta. Ja nyt jo, 22-vuoden jälkeen pääsin kolmannen lapseni kanssa Zeldan läpi! Ei ollut turha hankinta, Nintendo eikä Zelda *_*

torstai 3. kesäkuuta 2010

Koordinaatit

Kouvolassa Katri saa ensisuudelman, Jyväskylässä Pertti nauttii ensimmäisen kesälomaoluen. Savonlinnassa Elli hymyilee hotellin vahtimestarille ja kertoo olevansa kotoisin Joensuusta. Turussa Heikki astelee työpaikkansa puistossa , hän alkaa kesätyön  ensi viikolla kaupungin ruohonleikkaajana. Kurussa kadonnut kissa löytyy parin kilometrin päästä naapurin saunamökin teranssilta. Ensimmäinen oikea finni löytyy Antin kasvoista Kaajanissa, Savukoskella Katariina ja Anssi savustavat kalaa. Pallastunturilla Elviira valokuvaa maisemia, Eikka istuu kivellä ja hengittää raikasta ilmaa. Mustiossa mustarastaskoiras ruokkii pesäpoikasia Jarkon kiikaroidessa sitä. Esteri saa tyttärensä kylään vanhainkodissa Ruovedellä, jälleentapaaminen pitkästä aikaa.  Ylöjärven maaseudulla Matti ostaa kyläkaupan, pitää sitä avoinna joka päivä. Vantaalla Raimo saa ruohonleikkurin käyntiin ensiyrittämällä, Roismalassa lapset keinuvat puistossa ja nauravat katketakseen. Orivedellä Ilpo ajaa tyttärensä kanssa Busterilla halkoen Längelmävettä, vesi roiskuu ja loma maistuu...

Ilon aiheita ja hyviä uutisia on Suomikin täynnä, anna hyvän kiertää. Kerro hyvä uutinen tai lähetä iloa kumpuava kuva.

Saippukuplakone

Olin juuri 4-vuotiaan poikani kanssa tekemässä saippuakuplia, siihen tarvittiin tällä kertaa ämpärillinen vahvaa saippuavettä ja sulkapallomaila. Sitten lapioitiin mailalla pallorykelmiä ämpäristä, tuulessa ne lensivät korkealle. Tässä on kivaa puuhailua lapsille ja lapsenmielisille, ja sulkapallomailat tulevat käyttöön tuulisellakin säällä.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Hyviä uutisia hyville ihmisille

Pieniä ilon aiheita, ystävällisiä ilmeitä ja eleitä joista haluat kertoa muille. Mikä tekee sinut onnelliseksi tai nostattaa sisimpääsi ilon tunteen? Mukavia sattumuksia, havaintoja tai oivalluksia elämästä. Hyviä uutisia, niitä ei tarjoilla koskaan liikaa. Pienetkin asiat voivat olla suuren ilon aiheena, tässä blogissa iloa saa jakaa toisille. Voit kommentoimalla kertoa oman pienen tai suuren ilon aiheen tai vain kommentoida, halutessasi voit lähettää minulle sähköpostia ja lisään sen sitten blogiin.

markonki@gmail.com